maanantai 19. heinäkuuta 2010

Voi ennustukset pettää, pisaroihin kasvot häviää.

Tara ennusti tänää mun kädestä. Hymyilytti.

Tässä vähä tekstiä miun käsistä:
-On kolme ihmistä, joita en tuu unohtaan ikinä.
-Mul on nyt jo ollu kaks suhdetta, joita en tuu unohtaan ikinä.
-Mun rakkauselämästä tulee onnellinen(?), mut mun sydän on ailahtelevainen.
-Saan kolme lasta, joista ainaki yks on poika ja yks on tyttö. Yhen sukupuoli oli sit vähä epäselvä.
-Kolmenkympin jälkee miul on paljon lyhyitä suhteita, joista kaks on vähä vakavampia. Vähä vanhemmalla iällä löydän kuitenki jonkun, jonka kanssa oon kuolemaan asti.
-Jos mulla on tarpeeks vahva tahto, elän tosi vanhaks. Jos kuitenki luovutan, tauti kaataa miut

Fatalismi on aina kiehtonu mua jossain määrin ja tykkään lukee horoskooppei ja ennustuksii, mut uskon silti, ettei kaikkee täs elämässä oo ennalta määrätty. Toisinaa taas ois helpointa vaan heittäytyy ja ottaa vastaan mitä elämä tuo tullessaan. Mä en oo taistelija.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Ethän sä voi mua jättää yksin sateeseen.

Asiat ei aina mee niiku suunniteltiin. Jokainen ei saa onnellista loppua sadulleen. Tihkusade jatkuu viikkokausia paahtavasta helteestä välittämättä.



Kaikesta huolimatta



Maailma mun ympärillä



Ei luhistu



Vielä.