maanantai 25. lokakuuta 2010

.I'll take you window shopping just to feed you appetite.

Eksyin tänään moribrändi Wonder Rocketin sivuille, kiitos Sonjan jonka kanssa jutustelin japanintunnilla. Rocketista innostuneena aloin selailla muidenkin vaatemerkkien sivuja, joten tässä teille täysin turha (ja megalomaanisen massiivinen!) ikkunashoppailupostaus! Vinkvink joululahjoja eikös juu?
(Kuvat suurentuvat klikkailemalla)

Ensin löydöt wonder Rocketista:





Henkselit=Instant awesome.






Sitten jatketaan muutamalla löydöllä Wclosetista:


Miksi Suomesta on lähes mahdotonta löytää kivanmallisia lappuhaalareita? Do want yes.





En yleensä perusta aidosta turkiksesta, mutta kaksi ylläolevaa saisivat minut laistamaan tavoistani♥

Kuvia alkaa olla jo niin paljon, että linkkailen tähän vain muutaman brändin ja menen sitten pois.
Earth & music ecology
Te chichi
Dodostyle
SM2

Enpäs mennytkään vielä. Löysin nimittäin eilen kaapistani jonkin äitin vanhan laukun 60-70-luvulta ja päätin, että siitä tulisi ihan pienellä muokkauksella kovinkin kivaisa. Tässä lopputulos:

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Ympärilläni muutos on tapahtumassa. Syttyvästä energiasta on tullut inspiraationi .

Otsikko ehkä kertookin jotain. Olen siis muuttamassa blogini ulkoasua täydellisesti (nimikin saattaa vaihtua matkan varrella) koska löysin jotain, mikä kosketti tätä pientä sydäntä syvästi.



Tyyli. Elämäntapa. Ideologia. Mori girl. Natural kei. Olen ihaillut tyyliä jo jonkin aikaa, mutta viimepäivinä olen eksynyt tuntikausiksi selailemaan kuvia, lukemaan artikkeleita ja kuuntelemaan Poponyansin musiikkia. Jälleen kerran tätä tyttöä viedään ja lujaa. Saa nyt nähdä tuleeko tästä(kään) tyylikokeilusta mitään, mutta innostus on ainakin kova.


Ja asiasta poiketen, huomenaamulla olisi lähtö Helsinkiin, nukkeilemaan ja lagaamaan Marikin kanssa♥ Loppulomasta tulee vielä kiva.

tiistai 19. lokakuuta 2010

"Sehän on heinäsirkka!"

Kino Haminassa pyöri tänään ilmaisnäytöksenä Hayao Miyazakin Ponyo rantakalliolla. Kun herran muut työt ovat olleet aina sydäntä lähellä, niin pitihän tämäkin sitten käydä Jassun ja Linnean kanssa katsastamassa.

Ja ihan loistava pätkähän tämä Ponyo oli, ihan niin kuin odotinkin. Nauratti kamalasti ja välillä itkettikin, johtui tosin vain söpöyden yliannostuksesta.
Taidettiin olla muuten yleisön vanhimmat ilman lapsia paikalle saapuneet. Hehe.

perjantai 27. elokuuta 2010

Seventeen forever?


Tänään musta tuli seitsämäntoistavuotias. Ei enää matkustamista junioritaksalla. Ei enää lapsilisää. Ei vielä lupaa ostaa alkoholia ja tupakkaa. Ei vielä ajokorttia. Ei ihan vielä vapautta.

Taitaa olla aika turha ikä. Silti ihmiset onnittelee. Hassua.

Mut eipä mitään, vuosien täyttäminen on aina loistava tekosyy hiukka irrotella ja viettää laatuaikaa mahtavien ihmisten seurassa. Etenkin kun on ystävä, joka on täyttänyt kahdeksantoista samalla viikolla. Tuplasyy juhlia. Tuplamahtava meno.

Huomenna siis luvassa:


sunnuntai 22. elokuuta 2010

.Start a fight, prove you're alive.




Pitkästä aikaa tuntuu siltä, että elämä lipsuu mun ulottumattomiin. Kaikki sulaa yheks helvetin puuroks eikä päivä erotu toisesta ollenkaan.

Unet on mun ainoo energianlähde.
Sun kasvot kummittelee siellä yhä.
Kiitos ja näkemiin.

sunnuntai 1. elokuuta 2010

En tiedä muuta kun et suhteis ei oo turvaverkkoa ja kun sä putoot, niin sä putoot maahan asti, ja jos sä tiput korkeelta, se sattuu saatanasti


Mulla on sellainen sydän, joka hakkaa hirveän kovaa jo pienestä kohteliaasta sanasta tai huomaavaisesta eleestä. Mä en osaa elää päivääkään ilman sitä säälittävää sykettä.

Haluaisin osata. Haluaisin olla tunteeton ämmä joka osais nauraa ihmisten huomionosotuksille ja yrityksille ja kadota toisen elämästä vailla mitään tunnontuskia. Joka ei kiintyis keneenkään niin paljon, ettei vois lähteä millon vaan.


Mä en halua että mun sydämeen sattuis aina uudetsaan ja uudestaan.

Mut siitä huolimatta mun sydämen pohjalla polttelee yks ainoa toive.






maanantai 19. heinäkuuta 2010

Voi ennustukset pettää, pisaroihin kasvot häviää.

Tara ennusti tänää mun kädestä. Hymyilytti.

Tässä vähä tekstiä miun käsistä:
-On kolme ihmistä, joita en tuu unohtaan ikinä.
-Mul on nyt jo ollu kaks suhdetta, joita en tuu unohtaan ikinä.
-Mun rakkauselämästä tulee onnellinen(?), mut mun sydän on ailahtelevainen.
-Saan kolme lasta, joista ainaki yks on poika ja yks on tyttö. Yhen sukupuoli oli sit vähä epäselvä.
-Kolmenkympin jälkee miul on paljon lyhyitä suhteita, joista kaks on vähä vakavampia. Vähä vanhemmalla iällä löydän kuitenki jonkun, jonka kanssa oon kuolemaan asti.
-Jos mulla on tarpeeks vahva tahto, elän tosi vanhaks. Jos kuitenki luovutan, tauti kaataa miut

Fatalismi on aina kiehtonu mua jossain määrin ja tykkään lukee horoskooppei ja ennustuksii, mut uskon silti, ettei kaikkee täs elämässä oo ennalta määrätty. Toisinaa taas ois helpointa vaan heittäytyy ja ottaa vastaan mitä elämä tuo tullessaan. Mä en oo taistelija.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Ethän sä voi mua jättää yksin sateeseen.

Asiat ei aina mee niiku suunniteltiin. Jokainen ei saa onnellista loppua sadulleen. Tihkusade jatkuu viikkokausia paahtavasta helteestä välittämättä.



Kaikesta huolimatta



Maailma mun ympärillä



Ei luhistu



Vielä.

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

You confuse me in a way that I've never known

Tää alkaa karata käsistä. Tarvin vastauksia.



Ei tää mun unissa menny näin.

maanantai 10. toukokuuta 2010

.Tää maailma on sulle täysin rajaton.



Mä aion lentää tuulen mukana.